Tutkimuksen toteuttamisen periaatteita

  1. Yhteisöjen kehittämiseen liittyvät haasteet ovat usein monitasoisia ja monella tavalla sidoksissa yhteisöissä toimiviin ja yhteiskuntaan laajemminkin. Päättäjillä ja yhteisön jäsenillä on taipumus nähdä ongelmat teknisinä ja yksiulotteisina. Tämä johtaa kyvyttömyyteen saada aikaan haluttua muutosta. Arviointitutkimuksessa tulisi kyetä pääsemään pintailmiöiden taakse, pinnan alle. Usein tämä tarkoittaa useiden eri tutkimusmenetelmien saman aikaista käyttöä ja tukeutumista laadullisiin aineistoihin.
  2. Tutkimusten tulosten pitäisi lisätä yhteisön jäsenten ymmärrystä yhteisön toiminnasta. Jotta tämä olisi mahdollista, asiakkaiden tulisi olla mukana asettamassa kysymyksiä, analysoimassa vastauksia ja ennen kaikkea tehdä itse tulkintoja tutkimusten tuloksista.
  3. Tutkimuksen pitäisi kyetä erottelemaan ideologisesti epäselvät käytännöt ideologisesti selvistä. Tutkijan tehtävänä on auttaa yhteisöä tunnistamaan, milloin se onnistuu omien arvojensa toteuttamisessa ja milloin se toimii jotenkin muuten. Joskus tutkijan roolina on olla ärsyttäjä ja paljastaja. Tutkijan tehtävänä on nostaa esiin toisaalta tiedostamattomia ja toisaalta itsestään selvinä pidettyjä käytäntöjä. Parhaimmillaan tutkimus on peili, jonka avulla yhteisö voi arvioida, toteutuvatko toiminnassa tavoitellut päämäärät ja arvot.
  4. Tutkimuksen pitäisi kyetä tunnistamaan ja paljastamaan ne piirteet, jotka estävät saavuttamasta rationaalisia päämääriä ja toisaalta yhteisön jäsenten pitäisi olla selvillä tavoista, joilla järjestelmä saattaa eliminoida tai mitätöidä ihmiset ja heidän pyrkimyksensä. Parhaimmillaan tutkimus ja siihen liittyvä kehityshanke auttavat ihmisiä itsenäisemmin ja laaja-alaisemmin kantamaan vastuuta yhteisön päämäärien toteuttamisesta.
  5. Tutkimukseen liittyvät kysymykset pitää kytkeä käytäntöön. Ei riitä, että osoittaa syitä eikä että antaa yhteisön jäsenille toimintatapoja. Tutkimuksen tulee auttaa muutoksen tekemisessä. Parhaiten tämä onnistuu, kun tutkimus liittyy laajempaan kehityshankkeeseen ja tutkimusta käytetään ajallisesti pitkällä aikavälillä yhteisön toiminnan peilinä.
  6. Arvioinnin pitäisi kyetä selvittämään miten ja miksi erilaisilla toimintatavoilla olisi mahdollisuuksia tavoitellun muutoksen aikaansaamiseen. Tutkijan tehtävänä on mallintaa yhteisön toimintaa ja tehdä sen eri osa-alueet läpinäkyviksi. Tämä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ilman, että on tarvetta syyllistää eri toimijoita sen mukaan, ovatko he hyviä vai huonoja.
  7. Arvioijien pitäisi kyetä luomaan opettaja–opiskelija suhde toiminnan päämäärän asettajien, toimeenpanijoiden ja osallistujien kanssa. Arviointitutkimuksessa sekä tutkija että tutkittava ovat opettajia ja opiskelijoita. Tutkittavat opiskelevat tutkijan tapaa hankkia tietoa ja kysymysten takana olevia oletuksia. Tutkijat puolestaan opiskelevat tutkittavien havaintoja, tapoja toimia ja havaintojen sekä toiminnan takana olevia virallisia tai epävirallisia teorioita.